WRC 2015

Pitää ihan pinnistellä muistaakseni, miten tänne oikein päädyin. Vaellussuunnistuksen MM-kisoihin. Kilpailemaan. Jossakin urheilulajissa. Minä, jonka koulutodistuksissa huonoin arvosana oli AINA liikunnassa. Minä, jolla omasta mielestäni ei ole kilpailuviettiä (tosin mieheni mielestä en vain kestä häviämistä ja siksi välttelen kilpailua). Ja tänne päädyin.

Jos ihan koko tarinan kertoisin, siihen liittyisi rintamamiestalon remontointia, elämänmuutoksia ym. Ihan liian pitkä tarina, joten aloitetaan vaikka kahden vuoden takaa. Mieheni oli innostunut suunnistuksesta ja kaipasi Iltarastien ja Jukoloiden lisäksi jotain yhtä aikaa rennompaa ja vaativampaa. Rogaining kuulosti kiinnostavalta, mutta siihen vaaditaan joukkue tai vähintäänkin pari. Kun kukaan muu ei joukkueeksi suostunut, oli minun lunastettava lupaukset myötä- ja vastamäissä kulkemisesta. Talking about ihannevaimo?

Yllätyksekseni kuitenkin pidän lajista, enimmäkseen. Toistaiseksi joka kisassa olen lähtöpäivänä kironnut osallistumislupaustani ja viimeistään ekan rastin jälkeen päättänyt ryhtyä harjoittelemaan kunnolla... Ei meillä vielä kovin montaa kisaa ole takana, mutta sen verran kuitenkin, että saatiin osallistua MM-kisoihin. Ja taas lupasin itselleni, että alan harjoitella tosissani...